Oman henkisen kehitykseni alkaessa sain kaksi tärkeintä ohjetta. Minulle sanottiin, että kunhan seuraisin näitä, kaikki muut asiat loksahtavat paikoilleen luonnollisesti. Nämä ohjeet kertoi minulle minun oma korkein minäni hengessä:
Olet rakastettu.
Mitään ajatusta ei tule pelätä.
Kuullessani nämä ensimmäinen luonnollinen reaktioni oli: ”Just.” En osannut reagoida sen kummemmin, koska en oikein ymmärtänyt kumpaakaan, mitä ne todella tarkoittivat. Ne sisältävätkin tietoa, taitoa ja syvyyttä, jonka vain elämällä ja kokemalla pystyy alkaa sisäistämään.
Olin nuori ja hukassa, kuten varmasti kaikki teini-iässä. Ajattelin olevani ruma ja ei-pidetty, koska minulla ei ollut koskaan ollut montaa ystävää. Olin ollut aina liian erilainen, ja ajatusmaailmani oli poikennut ikätovereistani huomattavasti. Niinkin paljon, että uskon heidän ajatteleen minun olleen yksinkertaisesti tyhmä – tämä ajatusvirhe tulee tehtyä usein, kun emme ymmärrä erilaisuutta.
Kun tässä elämäntilanteessa kuulin ajatuksen, että olisin rakastettu, haluttu ja hyväksytty, en ymmärtänyt tai uskonut tätä. Tällaiset sanat ja sanojen merkitykset olivat kuin siansaksaa, koska kukaan elämässäni ei käyttänyt edes tämän tyylisiä sanoja. Televisiossa rakastuneet ihmiset sanoivat toisilleen rakastavansa toisiaan, amerikkalaisessa tosi-TV-ohjelmassa perheenjäsenet sanoivat toisilleen jatkuvasti puolihuolimattomasti, ilmeenkään värähtämättä: ”I love you so much.” Joten taisin vastata tälle taivaalliselle viestille tyypillisen teinin tapaan: ”Haista vi***.” Vastaukselleni hymyiltiin, ja tunsin ajatuksen siitä, kuinka minua halattaisiin mitä suurimmalla rakkaudella entistä syvemmin.
Tuossa iässä olin vielä kärkäs ja täynnä käsittelemättömiä asioita. Etenkin silloin kun minulle kerrottiin, että mitään ajatuksia ei tulisi pelätä, en peitellyt turhautumistani ja kapinaani ylihunajaisia sanoja vastaan. Minäkö rakastettu? “Toivottavasti”, ajattelin tuolloin, uskoisin. Huomasin kuitenkin, että mikään ruma sana tai vastaväite ei muuttanut viestiä tai niitä sanoja, joita kuulin korkeimmalta minältäni. Ihmettelin sitä, koska tavallinen ihminenhän olisi jo suuttunut minulle aikaa sitten ja todennut nyrpeästi, että kyllä: ”Olet hankala.”
Mutta asia on hieman erilailla tuolla korkeammilla olemisen tasoilla.
Mitä vain teinkään tai minkälainen olinkaan – olin ja olen edelleen rakastettu, hyväksytty ja toivottu. Tämä todiste alkoi parantamaan minua, itsetuntoani ja suhdettani itseeni ajan kanssa. Sain huomata tämän faktan olevan vedenpitävä. Aloin kasvamaan ja huomaamattani olin henkisen kasvun polulla.
Mitään ajatusta ei tule pelätä. Joten en pelännyt itseni ja tunteideni esittämistä tuohon yläkerran suuntaan. Mutta pian huomasin sen tarkoittavan paljon enemmän. Edelleenkin huomaan lähes päivittäin tämän ohjenuoran syvällisen merkityksen arjessani. Jokapäiväisessä elämässä minua huomautettiin, jos omissa ajatuksissani pääni sisällä olin pysäyttämässä itseäni ajattelemalla: ”Ei asia voi olla näin, ei tämmöistä voi ajatella, olenpa kamala jos ajattelen näin.” Minut havahdutettiin kesken näiden opittujen ajattelumallien: ”Asia ei ole noin. Sinä saat ajatella ja tuntea. Ketä pelkäät?”
Minut pistettiin todella ajattelemaan, mitä ihmettä todella pelkäsin ajatuksissani? Että joku näkisi ne? Tai että ne toteutuisivat? Tai jotain muuta? Ajatukset ovat energiaa ja niissä on todella voimaa. Oman terveen ja tasapainoisen suhteen kehittäminen omaan ajatteluun onkin yksi ensimmäisistä ja tärkeimmistä askelista itsekehityksessä.
Mitään ajatusta ei todellakaan tarvitse pelätä. Jokainen ajatus voi olla mahdollisuus kokea tai ymmärtää jotain suurta ja ihanaa. Jokin juuri tietty ajatus voi olla suurenmoisen ja upean matkan alku.
Minua muistutettiin, että vaikka mikä olisi, olisin edelleen rakastettu: ”Ajattelusi on työkalusi elämässä ja maailman opiskelussa. Käytä sitä ja unohda pelko.” Joten uskaltauduin heittäytymään ajatuksiini. Pelotta. Huomasin ymmärtäväni, näkeväni huomattavasti enemmän ja seikkaperäisemmin niin ihmisiä, tilanteita kuin asioita, kun pelko ja näkymätön este ajattelustani oli poistettu. Sain nähdä ja kokea enemmän. Ymmärtää enemmän. Tämä lisäsi tietoisuuttani ja ymmärrystäni siitä rakkaudesta, joka loi maailman. Koin olevani vapaa – vapaampi kokemaan ja oppimaan kuin koskaan aiemmin.